tiistai 30. joulukuuta 2014

Viisi tekstiä joilla aloittaa tutustuminen hyönteistalouteen

Valtaosa blogin lukijoista ei ole seurannut sitä alusta asti. Jos teksteistä pitää valita viisi oleellisinta, ne ovat mielestäni seuraavat:


1. Hyönteistalouden potentiaalista lyhyesti
"Hyönteisperäisen (eläin)ravinnon potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijana ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten FAO ja EU:n maatalouselimet. Molemmat organisaatiot, kuten myös useat tutkijat, ovat tulleet siihen lopputulokseen, että hyönteistaloudella voidaan saavuttaa huomattavaa taloudellista ja ympäristönsuojelullista etua nykyisiin tuotantoeläinkäytäntöihin verrattuna."


2. Hyönteistalous ja luvat
"Kirjoittaja kysyi noin kuukausi sitten EVIRA:lta Twitter-tilin kautta, miksi hyönteiselintarvikkeet ovat Suomessa kiellettyjä. Viraston pääjohtaja Matti Aho vastasi ja tapasimme asian tiimoilta 10.10.2014."


3. Resilientit elintarvikehyönteiset 
"Hyönteisillä on useita potentiaalisia etuja perinteiseen tuotantoeläintalouteen verrattuna. Yksi niistä on niiden tuotannon kyky kestää erilaisten häiriötilojen vaikutusta. Yhtään merkittävää heikkoutta perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna en keksinyt. On tärkeää huomioida, että hyönteisten tuotantojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan sellaisella tavalla, mikä käyttää hyväkseen niiden potentiaalia poikkeustiloissa. Aihe vaatii lisää tutkimusta ja se on myös mahdollisesti järkevä strategisten sijoitusten kohde."

4. Hyönteistuotannon energiatehokkuudesta 
"Ihmisen syötäviä proteiinipitoisia kasveja, kuten soijaa, ei kannata syöttää hyönteisille. Ylimääräinen välivaihe vain heikentää tehokkuutta. Ihmiselle kelpaamattomasta (selluloosapitoisesta) kasvimateriasta sen sijaan kannattaa erottaa siinä olevat aminohapot syötävien hyönteisten avulla."


5. Hyönteisruoan ravitsemuksesta
"Yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä osana normaalia ruokavaliotaan. Esimerkiksi eräät länsiafrikkalaiset kansat saavat 5-10 % proteiinistaan hyönteisruuista. Samaan aikaan hyönteiset ovat käytännössä tuntemattomia länsimaisessa ruokakulttuurissa. Tässä kirjoituksessa käsitellään hyönteisruokaa ravitsemuksellisesta näkökulmasta."


ja jokerina "Pamfletti elintarvike- ja rehuhyönteisten vapauttamiseksi Suomessa"



Santtu


sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Hyönteistalouden vuosi 2014

Vuosi 2014 oli erittäin nopean kehityksen aikaa modernin hyötyhyönteistaloudelle.



Yleistä

Vuosi 2014 oli merkittävä vuosi länsimaisen elintarvike- ja rehuhyönteistalouden kehitykselle. Merkittävää edistystä on tapahtunut lähes kaikilla osa-alueilla. Media on ottanut asian käsittelyyn uskottavana elintarvikkeena sekä liiketoimintana, ensimmäiset teolliset hyönteiselintarvikkeet ovat tulleet kauppoihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa lisäksi useat yritykset ovat keränneet huomattavia sijoituksia. Hollanti, Belgia ja Iso-Britannia vapauttivat hyönteiselintarvikkeet yleiseen käyttöön. EU on alkanut käsittelemään päivitettyä uuselintarvikeasetusta, jonka oletetaan vapauttavan hyönteiselintarvikeet koko Unionin alueella.

Uskallan väittää, että vuosi 2014 on ollut hyönteisravinnon kehitykselle merkittävin vuosi ikinä.



Media


Hyönteisravinto oli paljon esillä mediassa myös 2013 kun FAO:n aihetta käsitellyt raportti tuli esille. Tänä vuonna huomio kiinnittyi aiheeseen laajemmin ja monipuolisemmin. Aihe ei ole enää esillä puhtaana erikoisuutena tai kehitysmaissa tapahtuvana hätäravintona tai turistikokemuksena. Nyt hyönteiset olivat mediassa potentiaalisia maailman pelastajia ja suurliiketoimintaa.






Aihetta on käsitelty maailmalla lähes kaikissa merkittävimmistä talouslehdissä kuten Bloombergissä ja The Economist -lehdessä. Hyönteisravinto on ollut monipuolisesti esillä myös BBC:llä ja muissa suurissa medioissa. Suomessa aihe ja myös kirjoittaja ovat olleet esillä useissa merkittävissä paperimedioissa, kuten Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Mediahuomio on ollut sävyltään hyvin positiivista ja kannustavaa. Hyönteistalouden etuja ei kiistetä juuri ollenkaan, ja ongelmatkin nähdään pääasiassa hyönteisruoan hyväksyttävyydessä ja yleisessä ällöttävyydessä. Kehitys on ollut erittäin hyvä ja alan kehitys on ollutkin paljon riippuvainen mediasta.

Investoinnit


Hyönteisruoka on tähän asti tuotettu pääasiassa pienissä maaseudulla sijaitsevissa yksiköissä ja tuotantoon on panostettu hyvin vähän pääomia. Suuri osa hyönteisistä on itse asiassa jopa keräilty, eli käytännössä tuotettu ilman investointeja. Lähtökohtaisesti kaksi miljardia hyönteissyöjää syövät hyvin kehittymättömillä välineillä tuotettuja elintarvikehyönteisiä. Tähän on alkanut tulla muutos nyt vuonna 2014, kun ensimmäiset merkittävät investoinnit länsimaisella tavalla toteutettuun teolliseen rehu- ja elintarvikehyönteisten tuotantoon on tehty. 



Esimerkiksi:

-Ranskalainen Ynsect on kerännyt 2014 1.8+5.5 miljoonaa euroa tuotekehitykseen sekä tehtaan suunnitellun. (http://www.ynsect.com/encore-un-test/)

- Agriprotein (Etelä-Afrikasta) joka on kerännyt 11miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria (http://www.reuters.com/article/2014/07/02/us-fly-farm-idUSKBN0F72FU20140702)

- World Entomophagy keräsi kaksi miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria farmin rakentamiseen (http://modernfarmer.com/2013/06/eating-bugs-world-entomophagy-harman-johar/)

- EXO-sirkkapatukoiden valmistaja keräsi 1.2 miljoonaa yhdysvaltojen dollaria (http://www.crainsnewyork.com/article/20140923/SMALLBIZ/140929960/investors-back-snacks-made-from-insects)

- Sixfood-sipsit saivat 70,559 USD Kickstartterissa (https://www.kickstarter.com/projects/sixfoods/six-foods-introducing-chirps-cricket-chips)

Vastaavia investointeja ei ollut tiedossa 2013 tai sitä edeltävällä ajalta. Muutos on merkittävä on ja antaa viitteitä uuden teollisuuden synnystä.




Useat länsimaiset kauppaketjut ovat ottaneet valikoimiinsa ensimmäiset hyönteisruokansa. Hyvinä esimerkkeinä useisiin yhdysvaltalaisiin liikkeisiin levinneet Chapul-sirkkapatukat sekä kauppaketju Jumbo, mikä otti myyntiin erilaiset toukista valmistetut mikroruoat kaikissa 400:ssa liikkeessä ympäri Hollantia.




EU


Uuselintarvikeasetus on estänyt hyönteisruoan saapumisen Euroopan Unionin alueelle vuodesta 1997 lähtien. Vuosi 2014 toi muutoksen tähän. Hollanti, Belgia (kymmenen hyönteislajia) ja Iso-Britannia päättivät heti vuoden alussa uudesta tulkinnastaan ja vapauttivat samalla hyönteisruoan normaalin elintarvikelainsäädännön piiriin omalla alueellaan. Unioni ei ottanut kantaa asiaan ja näin maat muodostivat eräänlaisen hyönteiselitarvikevapaan alueen Unionin sisälle.

Samoihin aikoihin EU:n parlamentti ja komissio ottivat käsittelyyn uuselintarvikeasetuksen päivityksen, jonka uskotaan vapauttavan hyönteiselintarvikeet koko Unionin alueella. Uuden asetuksen pitäisi taata helppo hyväksyttämismenettely sellaisille elintarvikkeille, joita on käytetty merkittävissä määrin jossain päin maailma 25 vuoden ajan. Nykyinen käytäntö hyönteisten vaatimalle uuselintarvikeluvalle on niin vaikea ja kallis, että kukaan ei ole edes yrittänyt hakea sitä.



Yhteenveto


Hyönteistalouden esiinmarssi länsimaissa on alkanut tosissaan vuonna 2014. Ala on edistynyt niin median, lainsäädännön kuin investointien keräämisen kanssa. Vauhti on ollut nopeaa ja mielenkiintoiseksi kysymykseksi jää se, mitä emme nähneet ja kuulleet. Oliko suuryrityksillä suurelle yleisölle tuntemattomia hyönteistalouteen liittyviä hankkeita? Kysykää kymmenen vuoden kuluttua.

Oliko 2014 suuren muutoksen alku vai muodustuiko odotusten kupla?



Santtu



Ps. Yhdysvalloissa sirkkajauhokilon kuluttajahinta oli  halvimmillaan 25-30 USD välissä vuoden lopussa. Paljonko se on vuoden 2015 lopussa? Seuraavassa tekstissä spekuloidaan vuotta 2015.