keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Resilientit elintarvikehyönteiset

Elintarvikkeet ovat energian ja lääkkeiden ohella yksi kriittisimpiä tarpeita kriisiolosuhteissa. Vahvistaisiko hyönteiselintarvikkeiden yleistyminen kriisiajan elintarvikehuoltoa?



Elintarvikehuollon tulee kyetä tarjoamaan tarpeellinen määrä laadukasta ravintoa myös erilaisten kriisitilanteiden tapahtuessa. Kriisitilanne voi muodostua nopeasti ja sen vaikutukset voivat kestää kauan. Resilienssin käsitteellä tarkoitetaan tässä kykyä kestää ja mukautua muuttuneisiin olosuhteisiin menettämättä toimintakykyä.


Sitra rahoitti ja julkaisi mielenkiintoisen selvityksen hyönteisten potentiaalista ja mahdollisesta roolista osana poikkeusaikojen elintarvikehuoltoa. Otsikolla “Ilmastonmuutos, ketjuratkaisu ja ötökät” oleva esitys on suomalaisen sotilasprofessorin Mika Hyytiäisen näkemys hyönteiselintarvikkeista osana poikkeusaikojen elintarviketuotantoa. Mielenkiintoista luettavaa.




Esimerkissä käsitellään pääasiassa mikrokokoisia hyönteisfarmeja, joita hoitaisivat perheen kokoiset yksiköt. Hyönteisravintoa tuottavat suuremmatkin yksiköt voisivat olla paljon resilientimpiä kuin perinteiset lihantuotantoyksiköt, tai monet muut keskitetyn ja monimutkaisen logistiikkaketjun päässä olevat elintarvikkeet. Hyönteiset ovat myös monipuolisempaa ravintoa kuin perinteiset lihatuotteet.


Tässä kirjoituksessa olen verrannut hyönteisiä perinteisiin tuotantoeläimiin. Tarkempi katsaus tulee tähän blogiin myöhemmin. Samalla esittelen muutaman tuotekonseptin resilientistä hyönteistentuotantoketjusta.


Hitaasti kehittyvät poikkeustilanteet


Kauppasota ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä pitkäaikaisista poikkeustiloista. Näihin varautuessa on hyvä muistaa, että Eurooppa valkuaisomavaraisuus on noin 30 %. Suomen vastaava luku on arvioitu olevan n. 15 %. Monella Aasian maalla luku on vielä pienempi. 



Hyönteisfarmi voi olla hyvin tiivis ja vaatimaton


Valtaosa valkuaisesta käytetään tuotantoeläinten ruokintaan, joten on oletettavaa, että siitä joudutaan luopumaan suurissa määrin varastojen tyhjentyessä. Pystytäänkö korvaava proteiini tuottamaan Suomessa tai EU:ssa? Tällöin tarvittava viljelyala olisi jostakin muusta pois. Hyönteisiä voitaisiin kasvattaa muutoin käyttämättömästä biomateriaalin ohivirrasta, ja tällöin niillä voitaisiin korvata perinteisten tuotantoeläinten tuottamaa proteiinia ilman suuria muutoksia peltoalan käytössä.


Hyönteiselintarvikkeet nopeasti kehittyvissä poikkeusoloissa


Suurimittakaavaisella hyönteistaloudella on mahdollisuus ylläpitää toimintakykynsä nopeissa tapahtumaketjuissa, kuten sotatilanteessa, jolloin sitä yritetään halvauttaa tietoisesti. Tämä kuitenkin vaatii, että asiaa on huomioitu tuotantoa rakentaessa. Samat asiat pätevät myös pienimuotoiseen hyönteistuotantoon, jota voidaan tehdä esimerkiksi linkin perhemittakaavassa.


Hyönteisten tuotanto vaatii teoriassa vain lämpöä ja ravintoa. Juomavettä ne eivät tarvitse, Yhdenkin päivän pakkanen tuhoaa suurimman osan kasvavista hyönteisistä ja joskus myös niiden munat. Kasvatustilojen tulisi pysyä lämpiminä myös sähköjen katkettua. Tämän voi toteuttaa useilla eri tavoilla ja on mahdollista, että hyönteiset voivat lämmittää tilan jopa itse, jos niitä on erittäin tiheästi kohtuullisesti eristetyssä tilanteessa. Lämpimillä alueilla lämpö ei tuota ongelmaa ja ylikuumenemista on helppo hallita, koska useiden hyönteisten kasvu häiriintyy vasta lähellä 50 asteen lämpötilaa.


Hyönteisten ravintoa on mahdollista varata useiden kuukausien kasvatusta varten. Tämä ei maksa paljoa, mutta tarvitsee huomattavan määrän varastointitilaa. Hyönteisten etu ravinnon kanssa on, että ne voivat syödä erittäin monipuolista ravintoa, jota voidaan saada niin lähialueelta.


Hyönteisten kasvatus onnistuu myös kotiolosuhteissa. Kuva: Tiny Farms

Hyönteisten kasvatusyksiköiden on mahdollista olla myös hyönteisten lisääntymisen kannalta omavaraisia. On kuitenkin mahdollista, että tähän ei ryhdytä keskitetyn munatuotannon etujen takia. Munien varaaminen ja kuljettaminen on erittäin helppoa verrattuna perinteisten tuotantoeläinten poikassiirtojen haasteisiin. Esimerkiksi Suomessa pääasiassa käytetyn Ross 508 -broilerihybridit munivat kanat tuodaan lennättämällä Skotlannista. Suomella ei tietääkseni ole omaa kykyä tuottaa suurta määrää broilereita munivien kanojen kuoltua muutamassa kuukaudessa. On hyvin kriittistä, että hyönteisten munatuotanto pysyy Suomessa.



Logistiikka, prosessointi ja hyönteiset


Ravinto pitää valmistaa ja kuljettaa sen syöjille. Kaikki perinteisistä tuotantoeläimistä valmistetut elintarvikkeet pitää kuljettaa ja prosessoida kohtuullisen monimutkaisen ketjun kautta. Eläin pitää kuljettaa kaukana sijaitsevasta tuotantolaitoksesta teurastamoon tai hätätapauksessa suoraan syöjien luokse. Sitten se pitää teurastaa ja syödä tai varastoida kylmään lähes välittömästi teurastuksen jälkeen, jotta liha ei pilaannu.


Hyönteisten kanssa on toisin. Niitä on mahdollista kasvattaa lähellä syöjiä jopa kaupunkien keskustoissa. Ne on helppo kuljettaa elävänä suoraan syöjille. Esimerkiksi jauhomadot selviävät postipaketissa useita viikkoja, kunhan eivät jäädy. Niiden prosessointi on erittäin helppoa ja ei vaadi oikeastaan minkäänlaista teknologiaa: hyönteiset voi keittää, paistaa tai kuivata ja sitten vaikka jauhaa. Hyönteisiä on myös erittäin helppo kasvattaa kotona.


Hyönteisten ravinto pitää kuljettaa tuotantopaikoille, mutta monipuolisuutensa takia kuljetusetäisyydet jäävät lyhyemmäksi kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Poikkeuksena tietysti laiduntavat eläimet.



Lopputulos


Hyönteisillä on useita potentiaalisia etuja perinteiseen tuotantoeläintalouteen verrattuna. Yksi niistä on niiden tuotannon kyky kestää erilaisten häiriötilojen vaikutusta. Yhtään merkittävää heikkoutta perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna en keksinyt. On tärkeää huomioida, että hyönteisten tuotantojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan sellaisella tavalla, mikä käyttää hyväkseen niiden potentiaalia poikkeustiloissa. Aihe vaatii lisää tutkimusta ja se on myös mahdollisesti järkevä strategisten sijoitusten kohde.



Santtu

torstai 16. lokakuuta 2014

Hyötyhyönteiset taas mediassa

YLE, Helsingin Uutiset ja BBC kirjoittivat positiivisesti hyönteiselintarvikkeista.



On mielenkiintoista havaita, kuinka hyönteiselintarvikkeista on tulossa osa tavallisia uutisia. Viimeaikaisissa kirjoituksista kotimaasta havaitaan, että muualla länsimaailmassa on tapahtunut selvä muutos. Huomaa, kuinka aihe ei ole medialle enää utopiaa, jos verrataan esimerkiksi vuoden takaisiin entomofagiajuttuihin, jotka olivat lähinnä lyhyitä käännöksiä kansainvälisestä mediasta. Suuri muutos on tapahtunut.
Tänä viikkona mediassa olivat:


Topi Kairenius, EVIRA:n ylijohtaja Matti Aho ja Aleksi Naatula Turun nuorkauppakamarista.

- Hyönteiskokki haluaa sirkat ja jauhomadot ruokakauppoihin


Blogin kirjoittaja Santtu Vekkeli

- Hyönteisyrittäjä jauhaa toukkia sämpylöihinsä – söisitkö sinä näitä?

British Broadcasting Corporation eli BBC alan asiantuntijoiden kanssa

- Could insects be the wonder food of the future?




Santtu

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Hyönteistalous ja luvat

Kirjoittaja kysyi noin kuukausi sitten EVIRA:lta Twitter-tilin kautta, miksi hyönteiselintarvikkeet ovat Suomessa kiellettyjä. Viraston pääjohtaja Matti Aho vastasi ja tapasimme asian tiimoilta 10.10.2014.



Kävimme oheisen kuvan mukaisen keskustelun ja sovimme tapaamisesta. Pääjohtajan Twitterissä esitämät kommentit osoittautuivat hieman liian positiivisiksi, mutta tapaaminen oli muutoin erittäin hyödyllinen. Kiitokset siitä! Olin myös yhteydessä suomalaisiin europarlamentaarikkoihin asian tiimoilta.


Matti Aho oli hyvin valmistautunut tapaamiseemme. Hän oli mm. soittanut hyönteiselintarvikkeet vapauttaneen Belgian kollegalleen. Aho myös kertoi uuselintarvikeasetuksen päivityksestä ja aikatauluista.


Tapaamisesta ja viesteistä europarlamentaarikoilta opin useita uusia mielenkiintoisia asioita.

- Hollanti ja Englanti käyttävät hyväksi uuselintarvikeasetuksen porsaanreikää. He katsovat, että kokonaiset hyönteiset eivät ole asetuksen piirissä, prosessoidut taas ovat. Tällaistä tulkintaa ei hyväksytä Suomessa. Uusi uuselintarvikeasetus kuulemma estää tämän.

- Belgia sooloilee myös muissa elintarvikesäännöissä. Tuonti sieltä on tiukasti kiellettyä. EU ei ole kieltänyt tai hyväksynyt menettelyä. Asiaa perustellaan sillä, että heillä oli kuulemma myös omaa hyönteiselintarviketuotantoa ennen vuotta 1997

- Uusi uuselintarvikeasetus lähetetään komissiolle ja parlamentille ensi viikon perjantain jälkeen. Kommentit luonnokseen tulee esittää ennen sitä. Arvioidaan, että kahden vuoden päästä uusi asetus on voimassa. Siitä vuosi lisää ennen kuin se olisi lopullisesti käytössä. Uudessa 
asetuksessa EU:n jäsenmaat voivat ilmoittaa elintarvikekäyttöön jossain päin maailmaa yleisessä käytössä olevia elintarvikkeita. Mikä tahansa maa saa sen jälkeen riitauttaa päätöksen ja EFSA ratkaisee. Nykyisessä asetuksessa elintarvikkeen olisi pitänyt olla Unionin alueella käytössä ennen vuotta 1997.

- EU:ssa on kova tahto saada hyönteiselintarvikkeista ja rehusta luvallisia.

- Kalanrehuksi saa myydä hyönteisiä.

- Rehuluvan voisi mahdollisesti saada hyönteisille. Eviraa kiinnostaa eniten turvallisuus. Nykyisten tutkimusten lisäksi halutaan kotimaisia tutkimuksia aiheesta.


Näiden tietojen perusteella voidaan olettaa että hyönteistalous on tulossa - hitaasti mutta varmasti.




Santtu

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Blogin pitäjä Bassolla

Kirjoittaja kävi Bassoradiolla haastateltavana muutama viikko sitten. Nauhoitus epäonnistui teknisten ongelmien takia, mutta aiheesta julkaistiin nyt artikkeli.



Hyönteiselintarvikkeiden positiivinen mediahuomio jatkuu. Nyt aiheesta kirjoittaa vuorostaan bassomedia artikkellissaan "ÖTÖKKÄRAVINNON VALLANKUMOUKSESTA VASTAUS MAAPALLOMME YMPÄRISTÖONGELMIIN ?


















Santtu

perjantai 3. lokakuuta 2014

Bloomberg Businessweek & hyönteiselintarvikkeet

Hyönteiselintarvikeiden positiivinen mediahuomio jatkuu. Nyt toinenkin arvostetuimmista talouslehdistä Bloomberg Businessweek pureutui aiheeseen.



Bloomberg Businessweek puhuu hyönteisruoan taloudellisesta menestyksestä ja potentiaalista. Erityismaininnan saivat yhdysvaltalaiset pienyrityksent jotka ovat tulleet markkinoille erilaisilla hyönteisiä sisältävillä tuotteillaan. Lisäksi kirjoituksessa muistetaan mainita myös aiheeseen liittyvät ympäristöedut. Lue kirjoitus: Crickets: The Insect Food of the Future Is Finally Here
.


The Economist julkaisi viikkoa aikaisemmin aiheesta lyhyen videon, joka löytyy tästä ja tekstin otsikolla "Bugs in the system - The merits and challengesof turning insects into food".



Santtu